Basta Basta & WoD kiertueraportti -05

Basta Basta ja Wheel of Dharma olivat kumpikin käyneet lähialueilla kiertelemässä, BB Baltian maissa kolme kertaa ja WoD Venäjällä kerran (vai kaksi???.) Nyt orkesterit olivat saaneet raavituksi kokoon euroopan-kiertueen, jonka keikat olivat painottuneet Itä-Eurooppa - Saksa-akselille.
Kulkuvälineenä oli Kalevan Center Autosta vuokrattu mini-bussi, halvin joka löytyi, asia jota saisimme vielä katkerasti katua.
Matkaan lähdettiin tiistaina 12 päivä lokakuuta Tampereen tullintorilta. Kamat lastattiin autoon ja karautettiin Helsinkiin josta poimittiin ensin rummut sekä Jere matkaan ja sitten suunnattiin Tallinnan-lautalle.

Viron läpi karautettiin läpi niin nopeasti kuin mahdollista, ja suuremmitta kommelluksitta saavuimme Latviaan, Riikaan, jossa ensimmäinen keikkamme oli Club Saksofons-nimisessä, paikallisen venäläisväestön (jota Riikassa on enemmistö) suosimassa mestassa. Pienessä klubissa oli baaripitäjän lisäksi muutama ilmeisesti vakikalustoon kuuluva asiakas. Keikkajärkkääjää ei näkynyt missään, mutta miksaajan ilmaannuttua paikalle kumpikin bändeistä vetäisi soundchekit. Tunnelma oli aika väsynyt (johtuen vähiin jääneistä yöunista) ja viluinen (johtuen siitä että paikassa ei ollut lämmitystä tai ainakaan se ei ollut päällä). Kello alkoi lähennellä jo kymmentä, ja aloimme olla jo hieman huolissamme koska järkkääjää ei edelleenkään näkynyt. Vihdoin ja viimein heppu saapui paikalle, vähän liiankin rennon oloinen tyyppi, ei pahemmin stressannut mistään. Seuraavaksi ruvettiin huolestumaan keikkapalkkiosta, sillä porukkaa valui hiljalleen sisään, mutta kukaan ei ollut myymässä lippuja. Taisi siellä loppujenlopuksi joku sisääntulijoita rahastaakin. Ensimmäisenä soitti paikallinen bändi (nimi???) instrumentaalimetallia(???), ihan ok kuulosta, mutta laulajaa olisivat kyllä nuo biisit kaivanneet toimiakseen. Myöhemmin sitten selvisikin, että bändin naispuolinen laulaja ei ollut ujoutensa uskaltanut tulla esiintymään. Suomalaisista ensimmäisenä oli vuorossa BB. Keikka meni soitannollisesti hyvin väsymyksestä huolimatta, ja BB:n vakikitaristi Teppistä tuuraamassa ollut Frivolvolin Antti suoriutui tulikokeestaan mallikkaasti. Yleisöä oli tähän mennessä saapunut paikalle kohtalaisesti ja jotkut jopa intoutuivat heiman liikehtimään, puolet porukasta taisi olla vakikalustoa jotka olisivat olleet paikalla joka tapauksessa. WoD oli seuraavana vuorossa ja harvalukuinen yleisökin alkoi jo hieman lämmetä.
Bändit jakaantuivat yöpymään kahteen eri kämppään, ja aamulla suoritetun kaupungilla harhailun ja aamiaisenmetsästyksen jälkeen matka jatkui kohti Vilnaa ja legendaarista Green Clubia.

Green Club oli muuttanut uusiin tiloihin vallatusta museosta/teatterista. Paikka koostui pienestä kahvilasta ja suht isosta salista jossa oli korkea lava. Täällä sai jo ruokaakin ennen keikkaa ja yleisöä oli paikalla mukavasti. Sitten olikin WoD:n aika alkaa paiskomaan., soitto kulki hyvin ja lavan edessä oli liikettä ensimmäisestä biisistä lähtien. BB:n keikka meni myös hyvin, soitto kulki ja energiataso oli ihan eri luokkaa kunnon yöunien jälkeen. Liettualaiset riehu ja encorekin taidettiin heittää. Konsertin jälkeen lastasimme kamat autoon jonka ajoimme vartioidulle parkkipaikalle, eipä tarvitse huolehtia että joku varastaa pakun ja soittovehkeet yön aikana. Jossain baarissakin oli tarkoitus käydä, mutta paskat siitä mitään tullut, kiinni ne oli joka ainoa. Yöpaikassa jotkut harrasti nukkumista ja jotkut kaljanjuontia ja vasta sen jälkeen nukkumista, eipä siinä sen kummempaa.

Aamulla oli vuorossa pakollinen ruokakaupassa käynti ja sen jälkeen suunta Puolaan, Siedlceen, jossa oli seuraava keikkamme Pub Klimatyzacjassa. BB:lle tilanne oli sikäli historiallinen, että pääsimme ensimmäistä kertaa soittamaan Baltian maiden ulkopuolelle. Olimme arvioineet matkan taittamiseen kuluvan ajan pahasti väärin, ja Rantala joutui pistämään parastaan, eli ajamaan tolkutonta vauhtia, mutta toisaalta paikalliset eivät tuntuneet muulla tavoin ajavankaan. Keikkajärkkääjältä tippui tasaisin väliajoin huolestuneita tekstiviestejä, ja saavuimmekin paikalle aivan viime tingassa. Kamat sisään pikavauhtia ja eikun lauteille. Paikka oli aika pieni ja muistutti enemmän squattia kuin pubia, lavaa ei ollut, mutta väliäkö tuolla. BB aloitti settinsä ja jengi riehaantui, helvetin hyvä meininki, allekirjoittanutkin kiskaistiin kesken biisin ylös yleisön käsien varaan. Hieno keikka. WoD oli illan taas seuraavana ja vastaanotto oli yhtä innostunut. Sitten kamat autoon (jonka roudarinteipillä korjatut ruostevauriot olivat herättäneet hilpeyttä puolalaisissa), auto vartioidulle parkkipaikalle ja yöpaikkaan jossa tarjoiltiin varsin maittavaa kasvispöperöä. Jotkut menivät suoraan nukkumaan, jotkut jovat kaljaa ja joku yritti tehdä lähempää tuttavuutta paikallisväestöön.

Seuraava keikka oli Havirovissa, Klub Pilonissa jonne lähdettiin tällä kertaa hyvissä ajoin. Maanteillä jatkui puolalaisten rakkain harrastus eli itsensä tapattaminen ajamalla niin paljon kun autosta lähtee. Kolareita näimmekin 3kpl ensimmäisen 100km matkalla. Paikalle saavuttiin suht ajoissa ja allekirjoittanut onnistui saamaan lommon autoon peruuttamalla päin kivitolppaa. Doh! Klub Pilon oli kellaribaari, joka koostui kahdesta rinnakkaisesta holvikattoisesta käytävästä, jotka olivat päistä yhteydessä toisiinsa. Toisen käytävän varrella oli kolme pientä huonetta, joista ensimmäisessä oli baari, toisessa kicker (ylläri, ylläri) ja kolmannessa soittotila. Ihmisiä oli paikalla ihan mukavasti, mutta kuulemma Havirovin skenessä tällä hetkellä ska-punk on hip ja pop, eli odotukset ei ollu kauheen korkealla. Ja paskaahan siitä tuli. WoD alotti ja soitti hyvän keikan mutta porukka vain seisoi ja taputti, melkein kuin Suomessa olis veivannu. BB lauteille seuraavaksi, hyvä keikka soitettiin, mutta vastaanotto oli samanlainen vaikka Visa ja Jere yritti näyttää paikallisille slämmäyksen mallia. Ja eiku kamat autoon, auto parkkiin (vartioituun tietenkin!) ja tutimaan.

Ja sitten Tsekkiin, Haviroviin. Tsekin keikat hoitanut Irene kävi noukkimassa meidät kaupungin keskustasta, josta ajoimme hieman taajaman ulkopuolella sijaitsevaan keikkamestaan. Autosta olivat yllättäen sisävalot lauenneet, joten roudaus piti hoitaa taskulampun ja sytkärien avulla. Paikassa oli iso hieman koulun liikuntasalia muistuttava konserttitila jossa oli korkea lava sekä viereisessä huoneessa baari. Meiningistä tuli mieleen lähinnä jotkut 8-salin keikat, bändejä oli niin perkeleesti, porukka oli aika nuorta sekä humalaista ja miestenvessan joka ainoa lavuaari oli oksennettu tukkoon ja alkuillasta. Kumpikin bändi soitti illan keskivaiheilla, soitto kulki ja muutenkin hyvä meininki. (muista bändeistä kenelläkään muistikuvia?) Pippalot jatkuivat aamuyöhön, mutta me emme sen päättymistä jääneet todistamaan vaan häivyimme keikan järjestäjän kämpille. Yöstä tuli suhteellisen rauhaton humalaisten tsekkien ravatessa sisään ja ulos ikkunan kautta (taisi olla avaimet hukassa). Aamulla kävimme fiksaamassa minibussimme kattoluukun joka oli alkanut vuotaa eilisen sateen aikana. Lupaavaa.
Seuraava mesta oli Brnossa, U babicky -nimisessä kellarikapakassa. Irene oli varoittanut ska-punkin olevan kovassa huudossa täälläkin (mikä niitä oikein vaivaa?) mutta vastaanotto oli ihan positiivinen, tosin sähköt katkesivat puolessavälissä WoD:n settiä, mutta ongelma saatiin onneksi korjatuksi.. Ekana soitti paikallinen 6mas, joka oli ollut jo Havirovissakin edellisenä iltana, ei mikään kaksinen bändi.

Hyvin nukutun yön jälkeen suunnattiin Prahaan, Modra ustriceen, joka oli keikkamestana vähintäänkin mielenkiintoinen. Mestan ensimmäisessä kerroksessa oli pieniä liikehuoneistoja sekä työpajoja, ja ulkoportaita pääsi toisessa kerroksessa sijaitsevaan baariin joka muistutti jotain lähiöräkälää. Baarin takana oli pieni sali (tai iso huone, ihan miten vaan) joka toimi keikkatilana, ja viereiseen huoneeseen oli majoitettu laittomasti maassa oleilevia ukrainalaisia siirtotyöläisiä. Mahtoi äijillä olla ratkiriemukasta kun seinän takana möykkää lauma punkkareita pitkin yötä. Keikan jälkeen saimme tietää että meidät majoitettaisiin juuri tuohon tilaan. Piise ja Luigi päättivät kokeilla onneaan siellä, Jere ja Kukka jäivät autoon ja loput lähtivät Prahassa asuvan venäläisen hepun matkaan johon Punch oli illan aikana tutustunut. Paha virhe. Seuraavana päivänä olisi edessä pitkä ajo Budapestiin ja olisi ollut mukava nukkua muutama tunti, muuta ympäripäissään ollut isäntämme halusi kaverinsa kanssa luukuttaa musiikkia tolkuttomalla volyymilla ja jatkaa pileitä vaikka väkisin. Tilanne rauhoittui kun Punch pitkällisen verbaalisen suostuttelun jälkeen kyllästyi ja veti kumpaankin turpaan. Ah, ihana hiljaisuus.

Aamulla sitten toikkaroimme takaisin keikkapaikalle. Autossa ei ollut ketään ja aution makuusalin lattialla oli iso läiskä kuivunutta verta. Mitenkäs se Psykon tunnari menikään? Kaikki olivat kuitenkin selvinneet yöstä hengissä ja puuttuvien henkilöiden saavuttua paikalle lähdimme köröttelemään kohti Budapestiä. Matka alkoikin mukavasti, kunnes puolessavälissä Prahan ja Brnon välistä moottoritietä auto sanoi ”sproing” ja sammui siihen. Ei muutakuin auto tien sivuun parkkiin ja asianmukaiset varoitushärdellit plus viittelöijät varoittamaan muita autoilijoita. Hirveän säätämisen jälkeen saimme tilattua hinausauton ja suurin osa porukasta lähti vaeltamaan kohti lähintä liittymää päästäkseen johonkin taajamaan, sillä hinattavassa ajoneuvossa tuskin saisi olla 8 matkustajaa. Pian paikalle saapuikin henkilöautolla pari heppua korjaamon haalareissa toteamaan että paskanahan se on. Kielimuurin takia vika ei tarkemmin selvinnyt. Tyypit lähtivät hakemaan hinausautoa. Jonkin ajan kuluttua paikalle saapui taas kaksi korjaajaa, ilman haalalreita, tarkastamaan vahinkoja, paskana mikä paskana, se nyt tiedettiin jo ennestään. Hinausauto oli ilmeisesti tulossa ja heput jäivät odottamaan sitä. Hieman jäi epäselväksi, kuuluivatko nämä porukat samaan vai eri firmaan, mutta kun ainoa sana jonka kumpikin osapuoli ymmärsi oli ”kaputt”, niin sitä jaksanut ruveta selvittämään. Tässä vaiheessa olikin jo aika soittaa Budapestin keikkajärkkääjille, että emme ehtisi paikalle. Illan jo hämärtäessä hinausauto sitten saapuikin. Ja juuri kun rakkinettamme oltiin nostamassa rekan perään, niin ensimmäisenä paikalla ollut korjaajapari saapui paikalle toisen hinausauton kanssa. Tsekit rupesivat sitten riitelemään siitä, kumpi saa hinata auton pois. Haalarihiipparit jäivät ilmeisesti häviölle, koska he yhtäkkiä iskivät käteen laskun hinauksesta jota ei ollut edes tapahtunut. Ei tullut mieleenkään maksaa, ja urpot joutuivat poistumaan tyhjin käsin. Viimeinkin saatiin auto hinausauton lavalle. Loppuseurue käytiin poimimasta läheisestä liittymästä kyytiin, tosin ihmisten kuljettaminen hinattavassa ajoneuvossa ei liene edes Tsekin lakien mukaan sallittua, mutta eipä siitä kukaan näyttänyt piittaavan. Saavuimme läheiseen Havlicku Brodin kaupunkiin jossa korjaamo sijaitsi, ja meidät laskettiin kyydistä mestan isoimman hotellin kohdalla. Osa porukasta oli mennyt hotellin vieressä olevaan baariin, joka sattumalta oli kaupungin ainoa heviräkälä ja jonka omistaja paljastui fanaattiseksi suomi-friikiksi, (oli ollut Suonenjoella monena kesänä mansikoita poimimassa). Ilmasta viinaa ja yrttejä oli riittänyt sinä iltana.

Seuraavana päivänä saimme suurlähetystön virkailijan soittamaan korjaamoon, ja selvisi että auto oli todella pahasti paskana. Korjaamiseen menisi aikaa, kuinka kauan, se oli vielä epäselvää. Serbian keikka jouduttiin joka tapauksessa perumaan. Yritimme hoitaa vara-autoa jostain, mutta tuloksetta. WoD lähti junalla Wieniin, ja BB jäi odottamaan josko ihme tapahtuisi ja pirssi saataisiin korjattua. Ei tapahtunut. Loputkin porukasta lähtivät kiskoja pitkin Itävaltaan. Seuraavaksi peruttiin kaikki loppukiertueen keikat (kolme Saksasta ja yksi Puolasta) joten keikka Wienissä, EKH:lla jäisi viimeiseksi.
EKH on (tai oli?) iso vallattu kerrostalo Wienin keskustan eteläpuolella, jonka katutasossa on baari ja kellarissa kaksi keikkapaikkaa, toinen isompi Sali ja toinen pienempi. Meidän lisäksemme paikalla oli Barackca Unkarista ja Molotov Cocktail jenkeistä. Barackca veti ihan ok setin, sellaista keksitempo hc:n ja kaljankittauspunkin fuusiota, paikalliset tuntu tykkäävän. MC taas soitti ihan nopsakkaa ja teknisesti hyvää jenkkityylistä hc-punkkia, mutta loppujenlopuksi aika mitäänsanomattomia ja tavanomaisia biisejä, tylsä keikka. BB:n keikka meni mallikkaasti, yleisö ei pahemmin jaksanut innostua, muuta tulipa purettua se parina aikaisempana päivänä hankittu vitutus. Eipä sitten muuta kuin hirveät perseet viimeisen kaikan kunniaksi.

Siihenhän tuo varsinainen kiertue päättyi, mutta vielä on pakko kertoa seuraavan päivän tapahtumista. Lauantaina leikimme turistia ja illalla lähdimme Jukkelin opastamana Max-nimisen hepun kellarissa pidettäviin pileisiin. Mestaan mentiin kadulta sukeltamalla pienestä kellarinikkunasta liukumäkeä pitkin sisällä sijaitsevaan ”drive-in” elokuvateatteriin, isohkoon huoneeseen oli tuotu osina kolme (???) henkilöautoa ja paku jotka oli sitten koottu alhaalla taas kasaan. Pirsseissä istuskellen porukka sitten katseli videotykiltä valkokankaalle heijastettuja omituisia mutta laadukkaita lyhytelokuvia. Leffateatterista pääsi lyhyitä portaita pitkin varsinaisen baarin puolelle, jossa oli tietenkin pöytiä ja tuoleja, televisioista tehty baaritiski ja jääkaappi täynnä kaljaa, maksu suoritettiin kaapin vieressä olleeseen lippaaseen. Mesta oli täynnä omituisia pikku yksityiskohtia: Kickerin pelaajien tilalla oli action-figuureita ja maalivahteina tietenkin Jeesukset, sähköjohtojen jakorasiat oli peitetty rikkinäisillä nukeilla, miestenvessaan oli sijoitettu peili strategiseen paikkaan siten , että virtsatessa saattoi tarkkailla vehjettään vaivatta, halusi tai ei.

Toikkaroimme yöksi kuka minnekin ja maanantaina alkoi kotia kohti matkaus, suurin osa käytti Eurolinesin bussia, Kukka lähti seikkailemaan etappi kerrallaan juna/bussi-yhdistelmällä ja Piise meni Tsekkiin odottamaan auton korjaantumista. Kahden (???) viikon kuluttua pirssi oli taas kunnossa (kampiakseli oli katkennut, ei mikään pikkuvika) ja saatiin onnellisesti Suomeen.

Ja lopuksi vielä varoituksen sana: Jos vuokraatte autoa reissulle jonka pituus on enemmän kuin 20km, ÄLKÄÄ MISSÄÄN NIMESSÄ vuokratko ajoneuvoa Kalevan Center Autosta.
Leksa

takaisin >>>